Patofysiologia

Peräsuolen kirurgisen resektion ja uuden peräsuolen vaarantuneiden fysiologisten ominaisuuksien on ajateltu olevan LARS:n ensisijainen aiheuttaja säiliön toiminnan muutoksen ja heikentyneen ulosteen poiston vuoksi.^{1, 2} Peräsuolen jäänteiden pituus korreloi parempien toimintatulosten kanssa, mutta tästä ei ole hyötyä potilaille, jotka saivat aikaisempaa neoadjuvanttihoitoa.³ Afferentti tunnonmenetys johtaa alentuneeseen kaasu-uloste-erotuskykyyn ja saattaa johtaa lisääntyneisiin WC-käynteihin.⁴ Väliaikainen avanne, jonka avulla vältetään anastomoosivuoto leikkauksen jälkeen, saattaa myös lisätä LARS:n riskiä. Tiedot tästä ovat kuitenkin ristiriitaisia.^5-7 Parasympaattisen ja sympaattisen hermosyötteen poistaminen lisää proksimaalisen paksusuolen liikkuvuutta ja keskeyttää palautesignaaleja distaalisessa paksusuolessa, joka sääntelee ulosteen läpikulkua.⁸